Sisäilman parantaminen on tahtokysymys – ensin tarvitaan mitattua tietoa

Hometta kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa. Huonosta sisäilmasta kärsii lapset ja aikuiset. Astma ja muut oireet ajaa kätilöitä, opettajia ja oppilaita pitkille sairaslomille. Rakentamisen laadusta puhutaan ja tuntuu silti, että mitään järjellistä ei tapahdu sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Mistä tässä kaikessa on kyse?

Ajatus ilmaston lämpenemisestä on saanut päättäjät säätämään lainsäädäntöä ja rakentamisen normeja tällä vuosituhannella energiatehokkuus edellä. Näitä päätöksiä tehtäessä ei ole ollut aina ymmärrystä riskeistä, joita aina vain tiiviimpään rakennuksen ulkovaippaan liittyy. Kiinteistön olosuhteita ei ole seurattu riittävästi, kun rakentamisen menettelytavat ovat muuttuneet. Tätä viisautta ei ole ollut ja keinotkin ovat olleet seurantaan heikkoja. Teknologian kehitys mahdollistaa kustannustehokkaan sisäilman seurannan. Kun tiedämme ongelmia olevan, on toimiin ryhdyttävä viivytyksettä.

’’Ongelmarakennusten korjaamiseen kuluisi yli 1,3 miljardia euroa’’, otsikoidaan Helsingin Sanomien uutinen (18.1.2019), jossa puhutaan Helsingin kouluista ja päiväkodeista. Summa on valtava. Siis kyseessä on korjauksia, jotka ovat seurausta rakentamisen virheistä, ilmanvaihdon puutteista, kuten ilmanvaihdon sammuttelusta tai kiinteistölle haitallisista paine-eroista. Taustalla voi olla lukuisia eri syitä kiinteistön väärinkäytöstä väärin säädettyihin olosuhteisiin.

Kiinteistöjen anturointi ja muu kiinteistön äly ovat lähivuosina yleistymässä vauhdilla, kun ratkaisut ovat teknisesti ja kaupallisesti saavuttamassa riittävää kustannustehokkuutta. Suomeksi ratkaisuista on siis saatavissa hyötyä järjellisin kustannuksin. Kiinteistöjen anturoinnilla saatava tieto ei ole enää aina kallista. Kun huomioidaan kiinteistön arvo, on reaaliaikaisen kiinteistötiedon hyödyntämättä jättäminen itse asiassa vastuutonta ainakin julkisen kiinteistökannan osalta, jossa ongelmat uutisotsikoiden mukaan ovat suurimpia. Mitattu tieto antaa tietoa, millaiset olosuhteet kiinteistössä on ja kuinka ne muuttuvat esim. vuodenaikojen mukaan. Kiinteistön olosuhteita on parasta säätää mitatun tiedon perusteella.

Olosuhteiden jatkuva seuranta kertoo kiinteistön käyttäjille, huollolle, isännöitsijälle ja omistajalle, mikäli tehdyt toimet johtivat haluttuun lopputulokseen. Samoin ne paljastavat, mikäli olosuhteet ovat jostain syystä sellaiset, että kiinteistön kunto ja siten myös sisäilman terveellisyys on pidemmällä aikavälillä vaarassa. Mitatun tiedon perusteella annetut hälytykset olosuhteiden muutoksista voivat tuoda isoja säästöjä kiinteistön omistajille ja laatua sisäilmaan kiinteistön käyttäjille. Anturit voivat paljastaa myös laitteiden vikaantumisia, jolloin siihen voidaan reagoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

House Optima-järjestelmä tarjoaa reaaliaikaisen näkymän kiinteistön sisäilman seurantaan. Työskentelemme Optimalla määrätietoisesti, jotta kansallinen sisäilmaongelma saadaan ratkaistua järjellisin kustannuksin. Olemme integroineet erilaisia anturiratkaisuja järjestelmäämme kattavan tilannekuvan saamiseksi kiinteistön olosuhteista. Kiinteistöä tulee ohjata kokonaisuutena mitatun tiedon perusteella nykyaikaista kiinteistöautomaatiota hyödyntäen. Kiinteistö on kokonaisuus ja sen ongelmien ratkaisu vaatii laajaa osaamista. Siksi olemmekin vahvistaneet viime vuosina koko ajan sisäilma-osaamistamme määrätietoisesti.

Terve sisäilma on kaikkien perusoikeus. Jokaisella tulisi olla oikeus lähteä töistä yhtä terveenä kuin sinne menee. Kysy meiltä lisää, kuinka varmistamme teidän kiinteistön kunnon säilymisen ja sisäilman terveellisyyden.

Janne Göös
Liiketoimintajohtaja
Optima Talotekniikka